joulunaikaa

Jouluvalmistelut ovat vielä kesken, mutten ota mitään stressiä. Kyllä se joulu tulee vaikkei kaikki ole ihan just vaan juuri niin kuin on. Pienet asiat ilahduttavat, kuten löytämäni vahna lahjapaperi, kynttilät ja neilikka-appelsiinien tuoksu. Joulu on kyllä sellainen sydänjuttu :)

Hillan huoneeseen tein jouluverhot. Ylijäämäkankaasta tuli pari tyynynpäällistä ja lampaalle rusetti. Niin kovasti pidän tuosta kankaasta, että luulempa verhojen olevan pitkälle yli joulunkin paikallaan. Hillan iso-mummulta saama enkelikin löysi tiensä kuusen alle. Paras joulumielentuoja on tuo pieni tonttutyttönen :)

Sydämmellistä joulua

Jotain pientä kivaa ajattelin tehdä päiväkodin tädeille ja niin syntyi nämä joulusydämet. Sujautin niihin vanun joukkoon glögimaustetta niin tuoksuvat nyt ihanasti joululle. Nämä pääsevät paketteihin suklaan ja kynttilöiden kera.














Minusta on kiva osoittaa tyytyväisyyttä Hillan saamaan hoitoon jotenkin konkreettisesti. Parempia hoitotätejä en osannut edes kuvitella.














Kuvissa näkyy myös Hillan oma minikuusi. Itse kuusi on Hillan isän pienenä saama ja koristeet olen valinnut yhdessä Hillan kanssa.

Joulukortit

Kerrankin taidan onnistua saamaan kortit postiin joulumerkein varustettuna. Tuossa ne odottavat kuorissaan huomista Posti-reissua ja lähtevät sieltä sitten maailmalle. Mukaan pakkaan rutkasti lämmintä joulumieltä ja toivon sen löytävän perille korttien mukana.























Virittelin keittiöön paperinarut ja pikkupyykkipoikia postilaatikkoon tupsahtavia joulukortteja varten. Ovat siinä sitten esillä kuin yhtenä joulukoristeena. Jokunen kortti olikin jo saapunut ja ovat jo paikallaan. Kiitoksia niistä.









Paksusta huovasta tehty sydän on olevinaan pipari. Töissä kahvihuoneen ilmoitustaulu on päällystetty jouluisella kankaalla ja jokaisen pitäisi tuoda siihen oma pipari koristeeksi. Aika hauska idea minusta. Osa olikin jo askartelujaan ja leipomuksiin siihen tuonut.

Miltä meillä näyttää?

Ajattelin hieman esitellä kotiamme täällä blogissa. Kaikki täällä on vieläkin kesken vaikka olemme majailleet täällä jo 2,5 vuotta. Talomme on 80-luvulla rakennettu 85-neliöinen täystiilitalo. Tontilla on myös vanha navetta ja pihamökki, joka on osa vanhaa päätaloa ilmeisesti vuodelta 1829.









Ensin esittelyvuoroon pääsee lapsenhuone, joka alunperin sisustettiin vierashuoneeksi. Verhot ja vierassänky ovat vielä vanhaa sisustusta. Uudet verhot odottelevat ompelemista ja sängyn tilalle haaveilen sohvasänkyä. Yöpöytäkin on vain tilapäisratkaisu. Vaatekaappi ja hyllytkin odottavat vielä kaupassa ja lelutkin kaipaisivat kunnon säilytystiloja.










































Vaikka huone onkin vielä kesken, hyvin asukkinsa siellä viihtyy leikkien ja nukkuen.

Joulun makuja

Torttuja on jo ehditty paistaa monta pelillistä ja glögiäkin on useampi mukillinen tullut juotua. Pipareiden leivonta jää meillä joulunalusviikolle, kun silloin olen useamman päivän vapaalla. Jouluaaton saan viettää perheen kanssa, mutta jo joulupäivänä työt taas kutsuvat.












Olen innostunut leipomaan minitorttuja, jotka ovat 1/4 tavallisesta tortusta. Pikkukäteen ne ovat oikein sopivia ja aikuisetkin saavat vihdoin hillon ja taikinan oikeassa suhteessa :)












Pihavalot meille ilmestyivät yli kahden vuoden odotuksen jälkeen sopivasti ennen talven tuloa. Kyllä onkin loistava juttu, kun voi olla hämärälläkin ulkona.








P.S. Vesivahingon kanssa kävi niin onnekkaasti, että tarvitsee vain kuivatella ja laittaa uusi lattia takaeteiseen. Kylppärin puolella ja kellarissa ei ollut kosteutta.

Kovin on ollut hiljaista...

Monia ideoita tulvii päässä, mutta aika ei tunnu vaan riittävän. Kovasti on menemisiä ja tekemisiä, kotiaskareita ja töitä. Joskus on myös yritettävä levätä. Pian lähestyvä joulu vain lisää hinkua käsitöiden pariin.

Ja eilen tupsahti uusi ylläri, toivottavasti tästä selvitään vähin urakoinnein. Wc:n lavuaarin putket vuotivat ja vesi oli tihkunut seinän läpi takaeteiseen. Kuva on eteisestä lautalattian purkamisen jälkeen. Nyt olen tyytyväinen, että asumme täystiilitalossa haaveilemani vanhan puutalon sijaan. Saas nähdä kuinka tässä käy ja mitä vakuutusyhtiö tästä tuumailee...

Kuppeja kyläreissulta

Viikonloppuna olimme ystävien luona nauttimassa hyvästä seurasta ja ihanista tarjoiluista. Ilmeisesti he olivat tehneet sen, mitä olen itse suunnitellut jo ikuisuuden eli siivonneet kaappeja. Sieltä oli sitten löytynyt nämä ihanat kupit ja lautaset, jotka löysivät uuden kodin meiltä. Näitä on viisi paria ja ne sopivat mainiosti anopilta ennakkoperittyjen Arabian astioiden seuraksi.













Samassa laatikossa tuli myös kaksi tällaista ihanan retroa Arabian lautasta, joissa signeeraukset on käsin maalattu. Ilmeisen vanhoja siis? Nämä taitavat päätyä kynttilälautasiksi niin saavat olla paljon esillä. Vai onkohan se näiden arvolle sopimatonta?

Hiljaiseloa blogissa, arki täynnä aherrusta

Täällä blogissa on ollut todella hiljaista viimeajat. Töihin lähdön jälkeen on tuntunut, ettei aika riitä yhtään mihinkään. Kaikki projektit seisovat, talo on ylösalaisin, koirat jää ihan liian vähälle huomiolle...toivottavasti tämä tästä tasaantuu.



Onneksi on tuo äidin oma pikkuapuri, jonka lempipuuhiin kuuluu pyykkikoneen ja kuivausrummun tyhjentäminen :)















Nyt tuo pikkuapulainenkin on kipeänä ja ollaan kotosalla. Jotenkin tulee rikollinen olo, kun on poissa töistä kipeän lapsen vuoksi.









Ehkä menen itsekin lepäämään, kun neiti on päiväunilla, yö voi olla taas katkonainen.

Synttärit

Me ollaan Hillan kanssa oltu tosi kipeinä molemmat. Onneksi tervehdyttiin niin, että voitiin viettää 1-vuotissynttärit ihan virallisena päivänä.







Hillan kukkaiskakku.






























Päivänsankari lahjaa avaamassa. Sama mekko oli itselläni, kun täytin yhden vuoden.
















Kakkublogia tästä ei tule, sen lupaan, sillä niin en ole tuohon kakkuiluun hurahtanut. Koristeita on kyllä kiva tehdä, mutta mielummin teen jotain kestävämpää.

vaippatehdas

Työn alla on nyt valtava läjä kestovaippoja, kun pikkuhiljaa pitäisi siirtyä s-koosta m-kokoon. Ja nyt kun neitokainen on päiväkodissa, vaippoja pitää olla hieman aiempaa enemmän. Kaikki muut projektit on siis jäissä kunnes vaippavuori on selvitetty.


Vaippojen kaava on Myllymuksujen kaava hieman muokattuna.













Päiväkotiin ompelin muutaman vaippapussin pyykkien keräämiseen ja kotiin kuskaamiseen.












Tämäkin oli jäänyt postaamatta:


Rakkaat ystävät menivät toissa lauantaina naimisiin. Edellisenä iltana totesin, ettei mulla ollut mitään kivaa hametta. Tämän sain kasaan yhden maissa lauantaina, kun kirkossa piti olla kolmeen mennessä. Yhtään ei siis jäänyt viime tippaan.

Tunnustus

Kiitos Suvimarja tästä tunnustuksesta. Hieman on jäänyt postauksia väliin, kun on uudet tuulet puhaltaneet: paluu töihin ja Hillan hoitoonmeno.

Tunnustukseen kuuluu kertoa kolme asiaa, joita rakastaa ja liittää mukaan rakas kuva.

1. Rakastan perhettäni ja läheisiä ystäviäni.
2. Rakastan noita meidän karvaturreja (tosin nekin kuuluvat perheeseen).
3. Rakastan tehdä kaikenlaisia käsitöitä (kumpa niihin olisi enemmän aikaa).

Tunnustus pitää laittaa eteenpäin viiteen blogiin. Valinta oli vaikeaa sillä ihania blogeja on nii-in valtavasti. Näihin kuitenkin päädyin:

RuttuNuttu
Pikkukiisken kotona
MakaMarr
Villapata kiehuu
Kirsikkapuu


Tässä se rakas kuva. Mini-Hilla elämänsä alkutaipaleella sylissäni :)

Askartelua arkipuuhien lomassa

Innolla olen odottanut lastenjuhlien järjestelyä ja pian koittaa 1-vuotissynttäreiden aika. Me askarreltiin Hillan kanssa yhdessä kutsukortteja, jotka pian putkahtelevat postilaatikoihin. Hilla hoiti oman osuuden puolukoilla taiteillen (ja paljon niitä syöden) ja lisäksi yhdessä kortissa on Hillan oma "nimmari".
















Ja jottei homma menisi pelkästään puolukoiksi niin äidin täytyi saada mustikkamaitoa ;)
















Huomenna menen opiskelemaan marsipaanikukkien tekoa, jotta saadaan hieno kakku juhliin. Siis jos se kukkien teko vaan sujuu :)

Mökkeilyä

Vietimme viikon Keski-Suomessa mökillä. Teimme ostosretkiä, söimme hyvin, uimme ja ennen kaikkea nautimme kesästä ja hyvästä seurasta. Loppuajasta alkoi tulla jo syksyntuntua, mutta täällä kotona sitä ei vielä ole.

















































Mökin kaapeista löytyi muutamia aarteita. Näille vanhoille lakanoille ja verhoille on jo suunnitteilla uusiokäyttöä. Alkaa vaan olla näitä suunnitelmia nii-in paljon, että saas nähdä koska ne kaikki toteutuvat. Tämä kuukausi on mennyt lähinnä reissatessa ja ideat ovat saaneet hyvin hautua.

Satupuu alkaa kasvaa

En yleensä tykkää, että kukaan näkee keskeneräisiä töitäni, mutta nyt teen poikkeuksen. Hillan huoneeseen tulee siis satupuuseinämaalaus. Puunrunko on viimeistelyä vaille valmis ja puu jää hetkeksi odottelemaan asukkejaan.

Piirsin puun päästäni suoraan seinälle lyijykynällä ja teippasin rajat kuviointimaalaukseen tarkoitetulla teipillä. Telaamisen helpottamiseksi lisäilin vielä maalarinteippiä. Puun maalasin Tikkurilan Taika kuultomaalilla. Nyt siis viimeistely ja pari pikku korjausta ja asukkaita voi alkaa ilmestyä. Muutamia perhosen pohjustuksia tein samalla maalilla. Myös peilinkehykset saivat maalia pintaansa.